Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Nr. 203. Review om vurdering af minedrift kemikalier miljørisiko til mineraludvinding separation i råstofindustrien og anbefalinger til Grønland GRL

Bach, L., Nørregaard, R.D., Hansen, V. & Gustavson, K. 2016. Review on environmental risk assessment of mining chemicals used for mineral separation in the mineral resources industry and recommendations for Greenland. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, 34 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 203. http://dce2.au.dk/pub/SR203.pdf

Imaqarniliaq

Nalunaarut manna akuutissat, siunissami Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi sakkussiassanik piiaanermut atorneqarsinnaasut avatangiisinut sunniutissaannik naliliinermut tunngasuuvoq. Kalaallit Nunaanni avatangiisit issittuni avatangiisitulli mingutsinneqarnermi sunnertiasuupput. Laboratoriami akuutissat arrorsinnaassusiinik, timimut katersuussinnaassusiinik toqunartoqassusiinillu nalinginnaasumik misileraanerup inerneri issittumi akuutissat arrorsinnaassusiinik, timimut katersuussinnaassusiinik toqunartoqassusiinillu avatangiisit pillugit naliliinermut toqqaannartumik atorneqarsinnaanngillat.

Nalunaarusiami matumani sakkussiassanik piiaanerit ingerlasarneri, sulinermilu akuutissanik assigiinngitsunik atuisarnerit allaaserineqarput. Nalunaarusiami akuutissat atorlugit suliaqarnermi atorneqarnerusartut arlallit avatangiisinut sunniutissaat naliliiffigineqarput. Taanna nunani attuumassutilinni allani akuutissat avatangiisinut ulorianassusiinik naliliisarnermut inatsisitigut sinaakkusiussanik malitseqartinneqarpoq. Avatangiisinut ulorianaassutsimut naliliinermut sinaakkusiussanut, nalunaarusiami matumani allaaserineqartunut, akuutissat ataasiakkaat piginnaasaannik naliliinerit tunngavigineqarput, tassani akuutissat PBT-mut piginnaasaat, tassalu pinngortitami arrorsinnaassusiat (Persistens), timimut katersuussinnaassusiat (Bioakkumulering) kiisalu toqunartoqassusiat (Toksicitet) siunnerfigineqarlutik. Naliliisarnermut sinaakkusiussat taakku assingi Europami naalagaaffinni peqatigiinni (EU), Australiami, Canadami aamma USA-mi atorneqarput. Kalaallit Nunaat akuutissat aatsitassarsiornermi atorneqartut avatangiisinut sunniutissaannik naliliisarnermut tunngavissanik taakkuninnga malinnissasoq inassutigineqarpoq.

Maannarpiaq akuutissat aatsitassarsiorfinni atorneqartut akuutissallu aatsitassarsiornermi atugassatut kissaatigineqartut tamarmik kalaallit oqartussaasuinit akuerineqartarput. Suleriaatsip taassuma ingerlaannarnissaa inassutigineqarpoq. Aatsitassarsiorfiit akuutissat sulinerminnut atugassatik pillugit piffissaq akuutissanik atuinissatut eqqarsaateqarfigisartik sioqqullugu piffissaalluarallartillugu qinnuteqartassasut inassutigineqarpoq. Qinnuteqaat akuutissap atugassatut kissaatigineqartup nassuiaataanik tamakkiisumik imaqartariaqarpoq, taakkununngalu tunisassiat katitigaanerinut CAS-normuinullu paasissutissat sukumiisut ilaatinneqarput. Toqunartoqassutsimut, pinngortitami arrorsinnaassutsimut timimullu akulerussinnaassutsimut paasissutissat ilaatinneqassapput. Aamma qinnuteqaat akuutissap atugassatut kissaatigineqartup annertussusissaanut paasissutissanik, kiisalu akuutissap katitigaaneranut sunniutigisinnaasaanullu paasissutissanik sukumiisunik imaqassaaq. Tamatuma saniatigut akuutissaq atorneqarnissani sioqqullugu atorneqareernerminilu qanoq passunneqassanersoq, aammalu qanoq annertutigisoq assartukkani, imermi sulinermi atorneqartumi imermilu errortuutikumi nassaarineqartarnissaa naatsorsuutigineqarnersoq nassuiarneqassaaq. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi akuutissat atorneqartut aallarniutaasumik naliliiffigineqarnerini maleruagassiornermilu tunngavissat, Imarpiup avannamut kitaani (OSPAR) EU-milu imartani avatangiisinik illersuinissaq pillugu isumaqatigiissummi allaaserineqartut tunngavigineqarnissaat inassutigineqarpoq.

Ataatsimut isigalugu issittumi akuutissat toqunartoqassusiat, arrorsinnaassusiat timimullu katersuussinnaassusiat pillugu paasissutissat ikittuaraannaapput. Nalornisoqarnerani ’issittumi’ misileraanernik misissuinernillu tapertaasussanik ingerlatsisoqarnissaa inassutigineqarpoq.

Aatsitassarsiornerup ingerlanerani kiisalu matusinermi akuutissat atorneqartut akuutissallu avatangiisinut siaruartinneqartut nakkutiginiarlugit avatangiisinut pilersaarummik suliaqartoqarnissaa inassutigineqarpoq. Atortussiassanik suliaqarnermi imermut errortuutikumut imermullu errortuutikumut kuutsinneqartumut tunngatillugu piumasaqaatit, oqartussaasunit avatangiisit pillugit maleruagassanik aalajangersaasartunit aalajangersarneqartut malinneqassapput.

Ataatsimut isigalugu suliani, sakkussiassanik piiaanermi akuutissanik atuiffiusuni tamani teknikkit atorneqarsinnaasut pitsaanerpaat avatangiisillu pillugit suleriaatsit pitsaanerpaat malinneqassasut inassutigineqarpoq.